Huippuviikko

''Tunnelma olj siellä lupsakka heti, lupsakka heti! Savonmuahan oekeet immeiset veti Lentävä Kalakukko!''

Kuopion reissusta selvittiin mainiosti Laken kanssa. Loppuviikosta kerrostalon porraskäytävääkään ei tarvinnut pelätä, eikä siellä muutenkaan ollut niin kamalaa. Lake rauhoittui erittäin hyvin sisätiloissa. Ja vaikka meitä oli isompikin kööri pienessä kaksiossa, niin Lake ei ollut moksiskaan, jatkoi vaan nukkumista. Myös pallo, jonka siskoni oli ostanut hänen tulevaisuuden koiralleen, kiinnosti Lakea kovasti. Lake, joka ei ikinä ole pitänyt palloista juoksenteli sen pallon perässä ja toi sitä heitettäväksi.

Lenkkeiltiin kyllä todella paljon. Kävimme Puijon tornilla pettymässä, miten matala se torni olikaan, sekä kiersimme kaikki ummet ja lammet. Kerrostalossa kun asusteltiin, eikä koiraa voinut päästää ulos tuosta noin vain pissille, minulla oli kokoajan sellainen olo, että ''nyt ulos, Lakella on hätä'', vaikka olisimme juuri ulkonta tulleet. Mutta toisaalta se oli ihan kiva, koska silloin tuli oikeasti ulkoiltua enemmän, kuin se sama peruslenkki mitä täällä Lappeenrannassa käpytellään. Kyllä Kuopio oli ihana kaupunki. Kotoisa ja viihtyisä, sellainen mihin voisi itsekkin muuttaa. Eikä Hukka-Putkikaan sijainnut kaukana!

Näytetää Lakenkaa ain tälle ku otetaa selfiee!

Minä lähdin torstaina junalla (Lentävällä Kalakukolla) kohti Lappeenrantaa, mutta jätinkin koiran vielä Kuopioon siskolleni, koska minulla oli perjataina iltavuoro 24 asti ja seuraavana aamuna lähdin Lahteen kansainvälisiin koiranäyttelyihin seuraneidiksi. Onneksi vanhempani menivät perjantaina Leppävirralle viikonlopuksi, joten he ottivat koiran matkaan sunnuntaina ja toivat kotiin.

Ikkunasta piti vähän haistella ulkoilmaa. :)

Olen pari kertaa aijemmin käynyt koiranäyttelyissä ihan huvin vuoksi katselemassa millaista siellä on. Yleensä olen ollut sitä mieltä, että en tarvitse tuomareita arvostelemaan minun koiraani, minulle se on kaikista paras. Muutenkin näyttelyt on vähän hupsuja ja huomasin kyllä, että pitää olla vähän hupsu itsekin, että sinne menee.. :D No kuitenkin, minulle taisi pieni näyttelyinto syttyä. Koira expertti Anni kertoi minulle hieman näyttelyistä ja siitä kuinka hauska sinne on mennä tapaamaan saman rodun kasvattajia, sai myös minun mielenkiintoni heräämään. Minusta ei kuitenkaan tule hullua koiranäyttelyintoilijaa, mitä muunmuassa näin tuolla Lahden kv näyttelyissä.
Hennan Japaninpystykorva Minni oli rotunsa paras pentu (jos oikein muistan ja ymmärsin), eli ei turhaan lähdetty Lahteen asti. Onneksi sinne oli aika helppo ajella ja se messukeskus olikin aika lähellä.

Elegantti nainen!

No sitten tietysti tiesin, että näyttelyissä on mielettömästi koiratarvikkeiden myyjiä sun muita kaupustelijoita, niin päätin ottaa niistä kaiken hyödyn irti. Mukaan tarttui Hurtan viilennystakki kokoa 55, mikä on Lakelle hiukan liian pieni ja koira näytti aivan koppakuoriaiselle tuo loimi päällä.. :D Normaalisti tuo olisi maksanut lähemmäs 80e, mutta ostin sen 15 eurolla, mikä ei kyllä ollut yhtään pahan hintainen. No ehkä tuo sopii sitten sille miun tulevaisuuden koiralle, jos ei Lakelle.

Sitten tietysti ostin Berran uuden fleece-hihnan, kun edellinen hajosi koiran riekkumisesta. Se vaan napsahti poikki tuolta juuresta, niin päätin hankkia uuden, kun tuo hihna on kuitenkin niin hyvä kädessä, sekä joustaa mukavasti. Lake kun on sellainen, joka repii ja vetää hihansta, kun lähetään lenkille, koska on niin innoissaan, joten tuo hihna ei ainakaan vahingoita hampaita. Ostin Berralta lisäks tuon punotun fleece-lelun, missä ei oo sitä nailon nyöriä sisällä. Ne on hyviä treeneissä.

Näin HAU HAU:n (tai jokuu sen tyylisellä) kojulla sorsan. Tiesin, että Lake tykkäis siitä, koska sorsa ja niinhän se tykkäskin. Nyt se on sen lemppari, koska se pitää erilaista ääntä toisinkuin muut vinkulelut. Siitä samasta kojusta tarttui myös kurre matkaan. Nyt Lakella on niin paljon leluja, että ei näköjään itsekään tiedä millä leikkisi..

Lopuksi löysin sieltä joitain suomalaisia hirven nahasta tehtyjä luita, missä ei pitäisi olla mitään lisäaineita tai muuta moskaa. Jos mie ite en syö lisäaineita tai muita ylimääräisiä haitta-aineita, niin miksi pitäisi miun koirankaa? :) No kuitenkin, Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyitä odotellessa! 

Tänään meillä oli treeneissä ihan sairaan hauskaa! Radalla oli 28 estettä, mikä oli aika hurja määrä ja kunto oli koetuksella, mut silti se oli kyllä tosi kiva. Hauska. Alkuosa treeneistä ei oikeen sujunut, mut kun pääsin seuraamaan toisia sivusta ja kertailemaan rataa, niin kyllähän se muistui mieleen. Piti kai tsempata itselle ja koiralle se, et nyt tulee nollat ja lähellä oltiinkiin. Sanoisinko, että jäi erittäin hyvä mieli noista treeneistä. Kiitos Kiitorekku!