Huh heijaa, sainpas avattua läppärin vihdoin ja viimein. On ollut niiiin paljon tekemistä, että ei oikein ole koneella jaksanut istua. Mistä alottaisin?
Pari viikkoa sitten käytiin Juulin ja koirien kanssa höntsäilemässä Hovarin kentällä. Harjoteltiin Laken kanssa seuraamista ja Juuli naksutteli vieressä, silloin kun koira oli oikeassa kohdassa. Lake on tainnut pikkuhiljaa hoksata sen, että missä kohtaa kuuluu seurata. Leikittiin siellä niin paljon, että illan rallytoko-treeneissä lelu ei kiinnostanut enää yhtään. Lake kun tiesi, että nakkiakin on saatavilla, niin miksi turhaa leikkiä, kun se ei ole se super palkka. Rallytoko-treenit meni aika hyvin. Koira sai purettua päivällä ylimääräiset energiat pois ja jaksoi ehkä vähän paremmin jopa kuunnella minua. Tietysti aina hallille meno on se kiva juttu Laken mielestä, niin pitihän siellä vähän olla täpinöissä.
Laken mielestä miun sormi oli nakki.
Käytiin myös seuraavalla viikolla treenailemassa samaisella kentällä. Oli kyllä tosi kivat treenit. Harjoiteltiin ryhmäpaikkamakuuta ja seuraamista siinä samalla. Pieni tovi Lakella meni, ennenkuin se innostui uudelleen lelusta. Lake oli sitä mieltä, että lelut ei ole häntä varten. No, jos Lake ei leikkinyt miun kanssa, niin miusta oli kiva heitellä palloa sitten Juulin bc-muorille. Ihania koiria kaikki. Tapasin myös Sinin Berninpaimenkoiran. En ole varmaa ikinä päässyt silittämään niin isoa koiraa. Benno oli saman oloinen luonteeltaan kuin Lake. Uudet ihmiset eivät olleet niin mielenkiintoisia kuin omistaja. Mutta tosiaan, mukavat treenit oli, ja kesää odotellessa, kun saadaan kunnolla porukkaa treeneihin, niin niistä varmasti tulee mukavia.
Paikkamakuu onnistuu!
Lauantaina 18.4 oli Nina Jänttin luento koiran eleistä. Se oli kyllä mielenkiintoinen. Uutta en oppinut, mutta asioita tarkastelee nyt hieman toisesta näkökulmasta ja koin kyllä sellaisia ''ahaa, kiinnitänpä tähän käytökseen enemmän huomiota''- kokemuksia. Luennolla käytiin myös läpi pennun kehitysvaiheita ja totta puhuen, en malta oottaa, että pääsen myös itse joskus pennun kanssa tekemään kaikkea sellaista, joka kehittää pennun taitoja kaikin tavoin.
Trimmasin Laken kevätkuosiin
Samaisena viikonloppuna olisi ollut Lappeenrannassa 3-lk agilitykisat. Lauantaina oli minit ja medit, mutta luento oli juuri niiden päällä, niin en ehtinyt mennä itse kisaamaan. Sunnuntaina kävin katsomassa maksien mittelöitä. Taso oli kova ja ei sieltä muuta otettu kuin 0 ja hylkyjä. On niitä isojen koirien kisoja aivan erilaista katsoa, kuin esim minejä. Voisiko sanoa, että vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli näissäkin kisoissa. Aika hauska se, kun vaikka menin yksin kisoihin, niin silti sieltä löytyi paljon tuttuja, kenen luokse meni juttelemaan ja katsoi niiden kanssa kisoja.
(c) Sini Kaartinen
Nakkia taskussa. (c) Sini Kaartinen
Maanantaina oli eläinlääkäripäivä. Varasin Lakelle hammaskiven poiston. Aika rauhallisesti Lake oli siellä ennen kuin päästiin sinne eläinlääkärin huoneeseen. Vaikkakin olin laittanut sille kuonokopan jo valmiiksi, eikä se ihme kyllä sitä yrittänyt mitenkään repiä pois. Kuonokoppa siksi, että Laken ollessa pentu, sillä oli kai silmätulehdusta ja yksi eläinlääkäri päättikin tutkia pennun hieman kovemmin ottein, jolloin sitten eläinlääkäripelko oli taattu. Ollaan kyllä käyty ihan muuten vain hengailemassa eläinlääkärillä ja olen antanut muiden ihmisten koskea ja antaa nameja koiralle koiran ehdoilla, joka on tuottanut jo vähän tulosta. Lake menee jo itse omatoimisesti ihmisten luokse, eikä ole enää sellaista kauheaa epäilyä vieraita kohtaan.
Nukutettuna.
Hammasoperaation jälkeen menin hakemaan koiraa ell pois, kun eläinlääkäri kutsui minut katsomaan koiran hampaita. Hän sanoi, että siellä ei ollut hammaskiveä paljon, vain jotain värjäymää, jonka ne rapsutteli pois. MUTTA yksi etuhampaista oli lohjennut juureen asti ja se pitäisi kuvauttaa ja poistaa... En varmasti mene enään ikinä eläinlääkäriin, kun aina sieltä tulee jotain surkeita uutisia. :D Onneksi tämä etuhammas ei kuitenkaan ollut kipeä, eikä se ollut akuutti tapaus, joten syksymmällä sitten jos sen veisi poistettavaksi. Lake oli kyllä niin tokkurassa sen operaation jälkeen vielä seuraavaan iltaan asti, mutta jo tänä aamuna koira oli normaali. Hyppäsi aamulla viereeni sänkyyn ja oli rapsuteltavana siinä. Ihana Lake <3
Eilen tiistaina lähdin kaverini kanssa Mäntsälään katsomaan pentusia. Ei voi muuta sanoa, kuin että ne oli aivan valloittavia pieniä pentuja. Tapasin myös pentujen emän, joka hoiti hyvin pentuja ja oli meille erittäin ystävällinen, vaikka rapsuttelimme hänen pentujaan. Emän isä oli meidän kanssa siinä. Tämä herra oli kyllä sellainen pakkaus, että en varmasti _iki_maailmassa_ ole nähnyt niin iloista ja ihanaa koiraa. Se luonne ja se koko koira muutenkin. Sanonpa vain, että jos emän luonne periytyy, niin pennuista tulee aivan mahtavia koiria. Se kokonaisuus niissä koirissa oli 10/10. Eloisia, iloisia, avoimia, mutta osasi silti olla rauhallisesti, sopusuhtaisia. Huh, minulle jäi myös todella hyvä mieli kasvattajan tapaamisesta. Osaava, ammattitaitoinen ja sellainen, joka haluaa koirien parasta. Luotettava. Sellainen jokaisen kasvattajan tulisi olla.
Tänään kävin kaverini kanssa laavuilemassa Hämmänauteensuolla. Luonnossa liikkuminen on kyllä aina niin mukavaa. Siellä tuuli aika kovin, joten notskin tekeminen oli hiukan haastavaa, mutta saatiin kuin saatiinkin se syttymään. Luonnossa liikkuessa aika vain hurahtaa. Tuntui siltä että olimme vain tunnin siellä, mutta 2h hurahtikin aika nopeasti. Keväämmällä pitää ehdottomasti lähteä retkeilemään Repovedelle. Se on varmasti sellainen paikka, joka erityisen ainutlaatuinen. Voi kun pääsisi joskus Lappiin ruska-aikaan vaeltamaan. Se on sellainen, jonka haluaisin joskus kokea.
Illalla meillä oli agility treenit. Pesosella oli sellainen päivä, että hän ei kuuntele, posotti vain päättömästi eteenpäin ja räksytti. Pesosella oli siis huono treenipäivä.. :D Nooo, meinasin ottaa toukokuulle taas kuukausikortin, jotta ehtisi vielä hiomaan ja treenaamaan vaikeampia kohtia ennen kesää.
Oli kyllä tosi kiva, kun aurinko paistoi vielä taivaalla, kun treenit loppuivat. Haluaisin kyllä jo niitä lämpimämpiä kelejä, kun ei enää takkia tarvitsisi käyttää. Olenkin sanonut, että kesä on silloin, kun voi suoraan sängystä yöpaita päällä mennä pihalle eikä tule kylmä. No niitä kelejä odotellessa. Pyysin myös toukokuulle melkein jokaiselle viikonlopulle joko la tai su vapaaksi, koska on niin paljon agikisoja. Se hyvä puoli tuossa työpaikassa on, että harrastukset saa aika hyvin ujutettua työn ohelle.
No eipä tässä kai muuta, kaikki asiat ja tapahtumat tuli yhteen romaaniin. Ensikertaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti